Eilen oli kouluttajien treenit. Jenna oli poissa, mutta oli järjestänyt meille tosi kivan tuuraajan. Treeninä meillä oli pakkovalssia, vastakäännöstä ja valssia, kepeille hankala kulma, mutta mukaan mahtui myös oikein kiva suora, missä koira pääsi irtoamaan kunnolla.

Mizyn kanssa treenit menivät mielestäni tosi hyvin.  Tällä kertaa en hukannut koiraa ja Mizy tuntui tietävän, mitä siltä haluan - alkaisiko meidän yhteistyö oikeasti paranemaan? On nimittäin tosi vaikeaa opetella ohjaamaan koiraa, joka ei osaa niin paljon vielä. Kun olen vuosia ohjannut Incaa, jonka kanssa yhteistyö hioutui aika saumattomaksi ja pienillä eleillä Inca tietää, mitä haluan ja toisaalta se tietää, että kaikki huitomiset eivät ehkä sittenkään tarkoita mitään wink, niin uuden koiran kansaa ohjauksen pitääkin olla tosi selkeää ja sorrun usein huolimattomaan ohjaukseen.

Mizy pysyi lähdössä nätisti, onnistuin tekemään pakkovalssin ja vastakäännöksen aika hyvin ja Mizy luki niitä hyvin, kääntyen tiukasti.  Vauhdikkaan osuuden jälkeen tuli tiukka vastakäännös ja sain kouluttajalta kehuja, että liikkeeni ei pysähtynyt, vaan liikuin kuitenkin eteenpäin! Minä, jonka ohjaus niin usein töksähtelee ja pysähtelen kuin seinään. Kiva saada kiitosta asiasta, jonka tiedän olevan itselleni vaikea  laugh. Valssit onnistuivat, mutta sivuttain eteneminen valssin aikana on vaikeaa - sitä pitäisi harjoitella lisää.


Emme taaskaan tehneet koko meille "kuuluvaa aikaa" (12min), koska en halua, että Mizy väsyy tai kyllästyy, vaan haluan lopettaa, kun se on vielä intoa täynnä. Teinkin sitten ihan lopuksi vaan vauhtisuoran,  missä aidan takaakierto, rengas, aita ja putki. Mizy eteni hienosti katse eteenpäin, kun huusin "eteen". Ihanaa - mulla on kait oikeasti irtoava koira, silloin kun on tarve irrota laugh.

Ajattelin huomenna ehkä mennä Kivikkoon treenaamaan jotain pientä, ennen lauantain kisoja. Tänään mennään vaan kävelemään - ehkä vähän pidempi lenkki kuin yleensä ?