28.8. oli lupauksen mukaisesti takaaleikkausta. Itse inhoan takaaleikkausharjoituksia, missä mikään este ei houkuttele koiraa (kun Inca ei juuri irtoa), joten pyrin suunnittelemaan omien treenien takaaleikkaukset  niin, että onnistumisen mahdollisuus on suuri Silmänisku.

1251546112_img-d41d8cd98f00b204e9800998eKaikkien kanssa tehtiin harjoitus 1-10. Siinä lähdettiin ensin yhdessä liikkeelle, jolloin takaaleikkaus putkea ennen. Toisella kierroksella kokeiltiin kutsua, jolloin ei tietenkään takaaleikattu putkea ennen, mutta tulipa takaakiertoa harjoiteltua sen sijaan.

Toinen takaaleikkaus ennen A:ta (5), koska en suositellut takaaleikkausta ennen okseria, joka on melkoisen vieras este monelle koiralle. Ja vielä lopppuun, kun koira oli onnistuneesti ohjattu keppien jälkeen aidan yli, eikä se syöksynyt putkeen, vaan kääntyi kauniisti takaisin syöksyen A.lle, niin siinäkin osa sai vielä yhden takaaleikkauksen tehtyä. Osa sitten huuteli koiraa sieltä putkesta pois Jalka suussa

Jatko2 ryhmän kanssa tehtiin toisena harjoituksena A-H, missä myös takaaleikkaus (okseri toki käännettiin toisin päin) . Siinä takaaleikattiin ensin ennen A:ta (kontaktin veteässä koiraa "ilmaiseksi" eteenpäin) ja toisella kierroksella vasta A:n jälkeen,kun koirat jo tiesivät oikean suunnan.

Junnujen ja kilpailuvalmiiden kanssa tehtiin A-H sijaan harjoitus 21-30, missä lisää takaaleikkauksia.

"Harvinaisina esteinä" radan osana okseri, sivutreeneissä pussi & pituus keinun lisäksi. Okseria on selvästi hyvä harjoitella, nyt se pidettiin kaikilla "pienenä" koska harjoituksessa 21-30 okseri kierrettiin takaa. Tosin este ei ollut ihan tuossa kulmassa, vaan helpotin esteelle menoa ja käänsin sen kepeiltä tultaessa helpommaksi.  

Viime kerralla oli motivaatio-ongelmia ja niistä puhuttiin paljonkin. Yksi ohjaaja oli asiaa pohtinut ja kokeiltiin hänen koiralle motivaationa "namirataa", targetteja namien kera aseteltiin tosi tiuhaan ja koirahan huomasi, että kentällä voisi olla ehkä ihan kivaakin. Ihanaa - valoa tunnelin päässä ja mikä parasta, ohjaaja oli itse asiaa pohtinut ja itse ehdotti  tuota motivointikeinoa. Jee-e tämä on agilityn kouluttamisen suola, ohjaaja alkaa hakemaan omalle koiralleen sopivia ratkaisuja Hymy. Kouluttaja kun ei oikeasti voi tietää valmiita ratkaisuja, ainoastaan ehdottaa ja koittaa tulkita, toimiiko se jollekin koiralle tai ei.

Ensi kerralla vauhtia, muutamat esteen ohitukset ja ehkä sylikäännöskin.