Tänään Emilia tuurasi Miiaa ja treenin teemana oli niisto/persjättö.  Teimme radan kahdessa osassa ja lopuksi koko radan.
Ensin otin Mizyn renkaalta mukaan,  koska ajattelin sillä varmistaa, ettei se menisi puomille. Sen kaaros oli aika iso, joten Emilian kehoituksesta olin sitten aidan ja renkaan välissä ja Mizy kääntyi oikein hyvin putkelle.

Niisto/persjättö 4-hypyllä onnistui hämmästyksekseni hyvin, okseri sujui ongelmitta ja lopetimme radanpätkän puomiin.


Toisella osuudella olin ihan varma, että Mizy lähtisi okserilta puomille, mutta vedin  sitä hieman oikealla kädellä, eikä Emilian mukaan katsekaan käynyt puomilla. Niisto/persjättö ei meinnnut millään onnistua, kunnes Emilia näytti, miten olin itse koko ajan väärä kohdassa - Mizyn olisi pitänyt hypätä minua päin... Kun asettauduin oikeaan kohtaan, sujui ohjaus näinkin päin hyvin. Lopuksi teimme koko radan ja hyvin meni.

Mizyllä oli taas intoa, se jopa ensimmäisellä kerralla karkasi lähdössä (ei ole tainnut koskaan aiemmin sitä tehdä).  Palautin sen lähtöön, mutta kehuin silti, kun ajattelin, että ottaa muuten ehkä itseensä. Se jäikin kiltisti, mutta innokkaasti odotamaan lähtölupaa, joten taisi olla oikea ratkaisu kehua palauttaessani lähtöön. Sivussa ollessamme se rähisi aika tavalla muille koirille, mutta kun minulta paloi hihat ja rähähdin sille, että sen on oltava hiljaa, oli se loppu tunnin OK. Taidan kohdella sitä joskus liian pehmeästi ... 

Mennessä kävelimme taas bussipysäkille (15min), jouduimme odottamaan bussia aika kauan, mutta Heikinlaaksosta kävelimme sitten Hakkilaan 30min. Treenien lopuksi kävelimme Hakkilasta koko matkan vähän pidemmälle kuin  normaalisti - 35min, 6min bussimatkan päästä kävelimme Malmin hautausmaan kohdalta kotiin. Kotona otin muut koirat mukaan ja kävelimme korttelin ympäri = 25min. Tämän päivän tavoite ainakin tuli täyteen