Niinhän tässä kävi, että sivujen päivitykset jäivät taas unholaan, kovinkaan aktiivisesti en Mizyn kanssa ole tokoillut ja incan kanssa ohjatuissa agitreeneissäkään en syksyn jälkeen ole käynyt  Nolostunut.

Incan ja minun agilitykisat ovat nyt  loppu, Inca aloitti muutama viikko sitten  Propalin lääkityksen virtsanpidätyskyvyttömyyteen Itku. Onneksi lääkitys tuntuu auttavan, Incalla ei virtsa valu, mutta pidätys on vaikeaa pitkät koulu-/työpäivät. Lisäksi Inca on useamman vuoden öisin herännyt klo 3-4 maissa ja tepastellut levottomana hetken. Olen luullut sen olleen vain "typerä tapa", mutta Propalin-lääkityksen myötä tepastelut ovat loppuneet, eikä ulos ole enää kauhea hoppu (sisälle pissat on tehty syksyn aikana kolme kertaa).

Agilityn osalta oma motivaatio oli kyllä jo vähän lopahtanut, Incan motivointi on ollut verraten raskasta. Silloin, kun sillä on hauskaa, on meno ollut kivaa, mutta sen hauskuuden ylläpito on joskus ollut pikkuisen haastavaa. Olenhan ennenkin todennut, että agility ei ole Incalle "se-juttu", vaan noutaminen ja haku on sille kaikkein innostavin laji. Koska emme voi enää lääkityksen vuoksi kisata, ei treenaaminenkaan kovin innostavaa ole. Idan kanssa Inca kuitenkin jatkaa agilityä ohjatuissa treeneissä ja toki minä otan Incaa mukaani, kun vapaatreenailen agia. 

Incan ja minun kisaamisen loppuminen ei tunnu nyt ihan niin pahalta, mitä se voisi olla, koska  Fanny päätti lopettaa agilityn, joten minä sain nyt Mizyn itselleni agilityyn Nauru

Mizy osaa agilityssä kaikki esteet, tekee hienot kontaktit , keppien avokulma on sille helppoa, mutta umpikulma vaikeaa. Suurin haaste on kuitenkin saada sille itseluottamusta, vaikka ympärillä olisi vieraita haukkuvia koiria. Jostain syystä se on alkanut arastelemaan vieraita koiria ja se välillä pysäyttää toimintakyvyn. Mizyn luottamus minuun on kuitenkin kova ja onneksi Mizy on ahne ja ahneuden avulla toimintakykykin sitten yleensä aina löytyy Hymy. Muutenhan Mizyä on tosi helppo palkata ja motivoida, koska sillä löytyy sekä taistelutahtoa että saalisviettiä, joten kunhan itseluottamus saadaan taas kohdalleen, niin sitten voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen Silmänisku.

Nyt talven aikana treenailen omatoimisesti ja ostan peruutuspaikkoja I-Hah:n jäseniltä satunnaisesti. Mutta mieli palaa jo kovasti kisoihin, ehkä lopputalvesta se olisi jo realistista ja taidankin asettaa sen yhdeksi tavoitteeksemme.

 

"Uuden agikoiran" myötä ajattelin terästäytyä, josko sitä alkaisi oikeasti tekemään treenisuunnitelmia, asettaa tavoitteita ja ehkä etenisi niiden myötä?

Tässä onkin nyt Mizyn & minun lähitulevaisuuden tavoitteet (pidemmän tähtäimen tavoite on toki 3-lk/SM-kisat):

1) itseluottamus kuntoon, vaikka vieraita koiria läsnä

2) yhteistyö kuntoon (oletan Mizyn osaavan enemmän, mitä se vielä osaa)

3) keppien umpikulma kuntoon (unohtamatta avokulmaa)

4) kisaamaan Kooikereiden omiin kisoihin maaliskuun 11.03.2012 (?)